keskiviikko 12. marraskuuta 2014

274 - ja vielä sitä on hiukan

Tavara päivässä -hanke on saanut muhia ihan rauhassa jonkin aikaa. Edellinen suurempi rypistys tehtiin loppukesästä, kun kaupunginosakirppiksen myyntipöydästämme siirtyi tavaraa toisiin osoitteisiin oikein urakalla.

50 kpl, kuten otsikon laskutoimituksessa arvioin, saattaa olla alakanttiin. Lelut, kirjat, elokuvat, lasten talviurheiluvälineet ja takit olivat kaikki hittejä. Minua sai jo hiukan toppuutella, etten olisi kantanut pihalle kodin koko irtaimistoa helppoheikkihurmiossani...

Mutta vielähän sitä tavaraa tosiaan on. Eikä näytä ihan todennäköiseltä, että ennätämme nollille vuoden loppuun mennessä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös suunta (pois päin) ja tavarapaljouden huomaaminen ympärillään ovat jo sinänsä saavutuksia.

Tavara päivässä -ajattelun hedelmiä on myös elokuussa aloittamani vuoden mittainen vaatteiden ostolakko. Eli vaikka ihan joka päivä en hankkiutuisikaan tavarasta eroon, niin pidän huolen edes siitä, etten joka päivä kanna jotain uutta sisälle...

Ostolakkoni on maltillista mallia: välttämättömät vaatteet saa hankkia kikkailematta. Mutta vielä nyt 3-4 kuukaudessa en ole oikeasti tarvinnut edes uutta paria sukkia, uusia pikkareita tai t-paitojakaan. Sekin kertoo jo jotakin.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

324 - ne palasivat

Toukokuussa ystävämme vastaanotti n. 37 tavaraa uuteen kotiinsa. Meidän toiveissaa oli, että tavarat jäisivät sinne, mutta toisin kävi. Ne palasivat, ja mukana tuli vielä kiitoksena pullollinen outoa juomaa. Hitaasti eteenpäin. Näillä nurkilla järjestetään syksyisin katukirppis. Satsaamme siihen.

Kotiinpaluu.

maanantai 26. toukokuuta 2014

287 - thulee...

Vaihdoin auton vajaa kaksi vuotta sitten. Vanhasta jäi taakkatelineet, jotka eivät uuteen autoon sovi. Taakkatelineitä tarvitaan talvisin hiihtomatkoilla. Tosin viimeiset kaksi talvea ajoimme toinen takapenkki kumolla, jotta sukset mahtuivat matkaan. Toimii se niinkin, pitäisikö siis seuraavaksi luopua suksiboksista. Jos ensin katsoisi läpi sen sisällön. Näitä nyt alkuun kaupataan Torilla, ja jos ei kauppa käy, niin muutetaan strategiaa.




288 - satelliittiuutisia

Ostimme kotimme suomalaisnepalilaiselta perheeltä, ja saimme siten asuntokaupan myötä talon seinälle kiinnitetyn ja etelään suunnatun lautasantennin. Perhe seurasi siitä Nepalin uutisia. Sen tuoma hyöty meille oli lähinnä siinä, että Raksuni Mun saattoi sen perusteella päätellä missä on etelä. Sen onneksi oppii yhdessä pihassa jo kolmessa vuodessa, myös rakkaani ;). Joten aurinkoisen viikonlopun kunniaksi antenni ruuvattiin seinästä irti ja sen 30 - 40 metriä antennijohtoa kaverina. Laitoin ilmoituksen Torille, "nopein saa". Halukkaita olisi ollut, mutta nopein sai.

Kuva.... 

tiistai 13. toukokuuta 2014

289 - Onnea uuteen kotiin

Ystävämme on muuttopuuhissa, ja kaipasi väliaikaiskotiinsa väliaikaistavaroita. Meidän mielestä ne menivät sinne olemaan. Vain sauvasekoitin ja kaksi keltaista syvää lautasta toivottiin palaavaan.

5 puurolautasta
6 matalaa lautasta
2 mukia
4 lasia
n. 10 ruokailuvälinettä (lusikoita, haarukoita)
4 ruuan valmistusvälinettä (kauha, vispilä, juustohöylä, paistinlasta)
salaattiastia
salaattiottimet
kattila
pressopannu
silityslauta
pyykkikori
=37

2 syvää lautasta ja sauvasekoitin meni lainaksi, joten niitä ei lasketa.

Kaikki tapahtui niin nopeasti, että kuvat jäi ottamatta.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

326 - Joku raja kotireleilläkin

Kotipihalla saa toki tallustaa vähän missä vetimissä mielii, mutta tähän nyt kuitenkin vedetään se raja. Pois, pois. Vesikin menisi läpi rei'istä, joten ovat paitsi kauhiat myös hyödyttömät.

Raidalliset jämälankavillasukat jäävät yhä sulostuttamaan kotikontuja, joten tyylikkyys ei kuitenkaan ryöpsähdä yli äyräidensä vieläkään. ;)

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

327 - autotallissa

Meidän autotalissa ei pidetä autoa, siellä korjataan pyöriä. Korjattaisiin enemmän, jos olisi tilaa. Yksi iso projekti olisi yhden pari sängyn kokoaminen siihen kuosiin, että sen voisi myydä.

Autotallissa on myös pieni varasto, ja siellä on kasa vanhoja mattoja ja kaiken näköistä muuta. Yksi kerrallaan.

Lähtevien listalla:
- Ikean matto, se ostettiin edelliseen kotiin lasten huoneeseen, sopi verhoihin.
- muovinen renkaanheittopeli, täysin koskematon (häpeän: saatu lahjaksi)
- > 200 kpl asiakkaiden ym. käyntikortteja, edellisestä työpaikassa, työssä jossa käyntikorteilla ja suhteilla on merkitystä. Päätin, että jos tarpeen, hankin ne uudestaan.

Kaikki tämä lensi vauhdilla roskikseen, ilman valokuvaa. Kuvaan sen sijaan päätyi Vappu-mummin kamerat, joita ei todellakaan heitetä pois. Onneksi ne eivät ole edes minun hallussani, vaan siskoni hyvässä hellässä huomassa.